Vanha välskäri eli sotilaslääkäri ryhtyy kertomaan tarinaa, joka alkaa Kustaa II Aadolfin aikaisesta kolmikymmenvuotisesta sodasta. Talonpoikaistaustainen Kustaa Perttilä on sotilaana kuninkaan joukoissa. Perttilä vaihtaa nimensä Berteliksi. Pian Bertel tapaa kiehtovan ruhtinatar Regina von Emmeritzin, joka muuttaa Bertelin kanssa Suomeen — ja Bertelsköldin aatelissuku saa alkunsa.
«Välskärin kertomuksia» on Zacharias Topeliuksen moniosainen klassikko, jonka ensimmäisen osan tapahtumat sijoittuvat 1600-luvulle. Tarina seuraa Bertelsköldin ja Larssonin sukuja läpi vuosisatojen.
Juhani Ahon taitava käännös on soljuvaa luettavaa.
Zacharias “Sakari” Topelius (1818–1898) oli suomalainen kirjailija ja Helsingin yliopiston rehtori. Topelius syntyi Uusikaarlepyyssä. Kirjallisuus tuli Topeliukselle tutuksi jo lapsuudenkodissa, sillä hänen isänsä Zacharias Topelius vanhempi oli kansanrunouden kerääjä.
Topeliuksen tunnetuin teos on moniosainen romaani «Välskärin kertomuksia», joka julkaistiin vuosina 1853–1867. Topelius tuli tunnetuksi kuitenkin myös runoilijana ja rakastettujen satujen kirjoittajana. “Adalminan helmi” ja “Prinsessa kultakutri” ovat esimerkkejä saduista, jotka moni suomalainen muistaa ikään katsomatta.
